Värioppi

Tämänkertaisena aiheena kuviksessa oli värioppi.

Mikä on väri? Väri on fysikaalinen, aistimuksellinen, psykologinen ja kulttuurinen ilmiö. Värin määrittely tyhjentävästi on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Väri on kiehtonut sekä tiedemiehiä, että taiteilijoita. Isaac Newton osoitti jo 1600-luvulla, että valkoisen valon voi prisman avulla hajottaa spektriksi eli värikirjoksi.

Väri syntyy valosta. Ellei ole valoa, ei ole myöskään värejä. Väri, kuten valokin on sähkömagneettista säteilyä. Näkyvän valon aallonpituus on n. 630 - 440 nm. Näiden aallonpituuksien jälkeen tulee infrapuna ja ultraviolettisäteilyä.

Värillä on kolme ominaisuutta: sävy, kylläisyys ja valööri. Sävy on värin paikka spektrissä. Kylläisyys on värin voima, puhtaus ja pigmenttipitoisuus. Valööri on värin tummuusaste. Kuvankäsittelyohjelmissa saa hyvän kokonaiskuvan värin ominaisuuksista, kun kokeilee säätimiä: hue, saturation ja value.

Värejä voidaan yhdistää kolmella eri tavalla. Ensimmäisenä on additiivinen yhdistäminen. Additiivinen eli kokoava värien yhdistely tapahtuu aina värivalojen avulla. Yhdistelyn tulos on aina osatekijöitään vaaleampi. Additiiviset päävärit ovat punainen, vihreä ja sininen. Niiden kaikkien yhdistämisestä syntyy valkoista valoa. Esimerkiksi tietokoneiden näytöissä, televisiossa ja kännyköiden näytöissä käytössä oleva RGB-värijärjestelmä (sanoista red, green ja blue)käyttää additiivista sekoittumista.

Subtraktiivinen sekoittuminen tapahtuu maaliaineilla. Väriaineiden sekoitus on subtraktiivista eli suodattavaa. Sekoituksen tulos on osatekijöitään tummempi. Pääväreinä ovat punainen, sininen ja keltainen ja niiden yhdistelmästä syntyy musta. Käytännössä on todettu, että päävärejä yhdistämällä ei synny puhdasta mustaa, vaan jokin ruskea-harmaa-sävy. Tulostimet käyttävät CMYK-värijärjestelmää, joka perustuu subtraktiiviseen sekoittumiseen. CMYK tulee sanoista Cyan, Magenta, Yellow ja Key, jossa Key on musta väri.

Optinen sekoittuminen tarkoittaa, etteivät värit oikeasti sekoitu, vaan ne ainoastaan näyttävät sekoittuvan. Tästä esimerkkinä pointillistinen maalaustapa. Katso esimerkkejä:
http://www.huevaluechroma.com/pics/4-9.png
http://fc08.deviantart.net/fs70/f/2012/307/5/d/color_illusion_pointillism__flowers_by_loversarelunatics-d5jvwrf.png

Seuraavaksi tutustuimme lähemmin väriaineiden sekoittamiseen. Kävimme läpi subtraktiivisen sekoittumisen päävärit, välivärit ja vastavärit.

Tämän jälkeen mietimme miten sekoitetaan puhtain pääväri ja puhtain väliväri. Maalasimme väriympyrän.

Väriympyrä

Väriympyrän jälkeen tutkimme kahta käsitettä: taittaminen ja murtaminen. Nämä kaksi on hyvä muistaa erottaa toisistaan!

Väriopista kiinnostuneille suosittelen lukemaan KUVATAIDE - Visuaalisen kulttuurin käsikirjasta (1999) sivut 177-185.

Jos haluaa viedä tietämystään pidemmälle, voi tutustua Harald Arnkilin kirjaan Värit havaintojen maailmassa (2007).

Erinomaista lisätetoa väreistä löytyy myös kuvataiteilija Päivi Hintsasen ylläpitämältä sivustolta Coloria.net.
http://www.coloria.net/index.htm

Jos haluaa testata omaa värinäköään, loistava testi siihen löytyy täältä!
http://www.apartmenttherapy.com/how-well-do-you-see-color-173018

Varjostaminen

Mitä tarkoittaa varjostaminen? Miksi varjostamalla saadaan kuvasta uskottavampi? Miten se tehdään? Mitä tarkoittaa valööri?

Varjostaminen aloitetaan valitsemalla oikea työväline. Voit valita muotokuvatehtävään lyijykynän, grafiittikynän tai hiilen. Niiden lisäksi tarvitset kumin, stompin ja käsipyyhepaperia.

HOX! Valitse lyijykynäsi kovuusaste tarkoin: merkintä HB lyijykynässä merkitsee keskivahvaa. Lyijykynän sisässä ei ole lyijyä niin kuin voisi äkkiseltään ajatella, vaan savea ja hiiltä erilaisessa suhteessa (Lähde: Wikipedia - Lyijykynä, http://fi.wikipedia.org/wiki/Lyijykyn%C3%A4)

Jos lyijykynässä on merkintä B, se tarkoittaa että siinä on suhteessa enemmän hiiltä ja se on pehmeämpi. B-kynillä on mahdollista saada melko tummaa (B, 2B, 4B, 6B).

Jos lyijyknässä on merkintä H, se tarkoittaa että siinä on suhteessa enemmän savea ja se on kovempi. H-kynät ovat tarkoitettu ensisijaisesti tarkkaa ja teknistä piirtämistä varten (H, 2H, 4H, 6H).

Grafiittikynä on lyijykynän ja hiilen välimuoto. Sillä saa tummempaa ja syvempää sävyä kuin lyijykynällä, mutta se ei leviä niinkuin hiili.

Hiili on piirtimistä tummin, ja sillä kannattaa tehdä teoksen tummimmat kohdat. Hiili leviää helposti, joten ole varovainen levittäessäsi sitä! Hiili tarvitsee lopuksi fiksauksen (fiksatiivi on lakka, joka kiinnittää hiilen paperin pintaan).

Opettajan muistiinpanot varjostamisesta: lyijykynän kovuusasteikko, valööriasteikko, kohteen varjo ja heittovarjo

Valööri tarkoittaa sävyn tummuusastetta. Valöörin määrittämiseen on hyvä tehdä valööriasteikko/liuska, johon merkitsee millaisia valööreitä kynästä irtoaa. Tähän liuskaan voi sitten verrata omaa työtään ja etsiä juuri sopivan tummuusasteen.

Piirrettävällä kohteella on aina kaksi varjoa: kohteen varjo ja heittovarjo. Tämä on hyvä pitää mielessä kun piirtää monimutkaisempiakin kohteita, kuten kasvoja. Esimerkiksi nenällä on aina varjo ja heittovarjo, joka määrittää valon suunnan.

Valkoiselle paperille tummalla kynällä piirtäessä emme piirrä valoa, vaan varjoa. Varjon piirtämällä voi kuitenkin päätellä mistä suunnasta valo tulee ja millaista se on. Tämä antaa vaikutelman tilasta, jossa kohde on. Tämän vuoksi varjostaminen saa aikaan niin uskottavan vaikutelman kohteesta tilasta.

Varjostamista voi tehdä monella eri tavalla: voit lisätä sävyä paperiin ja levittää sen sormilla, stompilla tai paperilla. Tällä tavalla saat sileän, liukuvan varjon. Toinen tapa on "etsaus", jota useat sarjakuvapiirtäjät käyttävät. Tässä tavassa varjostus tehdään viivoilla, joita lisätään sitä mukaa, mitä tummempaa haluaa.

Ville Andersson - Behind closed eyes is where the real horror begins (2012)

Ville Andersson - I am Visconti (2012)

Tässä kaksi kuvaa, joissa näkyy hyvin ero "silottelun" ja "etsauksen" välillä. Molemmat kuvat on tehnyt kuvataiteilija Ville Andersson, joka valittiin tänä vuonna vuoden nuoreksi taiteilijaksi! Hänen töihinsä voit tutustua hänen kotisivuillaan: http://www.villeandersson.com/ (Molemmat kuvat on otettu tältä sivulta)

Muistutuksena varjostamisesta:

1. Etsi aina ensin tummin kohta kuvasta jota piirrät! Merkitse se niin tummalla kuin kynästäsi lähtee.
2. Etsi sitten vaalein kohta ja jätä se paperin valkoiseksi. Muista tämä kohta koko työn loppuun asti. Älä peitä sitä.
3. Aseta muut harmaat näiden kahden ääripään välille loogiseen järjestykseen!
4. Vertaa, vertaa, vertaa! Vertaa kaikkea mitä piirrät siihen mitä olet jo piirtänyt! Näin saat varjostuksen toimimaan uskottavasti!
5. Piirrä se mitä näet, älä sitä mitä tiedät (helpommin sanottu kuin tehty, myönnän).

Tehtävä 2 - Muotokuva

Kurssin toinen tehtävä on piirtää mahdollisimman realistinen muotokuva. Voit valita kolmesta vaihtoehdosta itseäsi miellyttävän:

a) Omakuva (käytä peiliä piirtäessäsi)
b) Muotokuva kaverista (kaveri istuu mallina)
c) Muotokuva julkkisesta (tulosta netistä kuva ja piirrä valokuvan avulla. Voit luonnollisesti käyttää myös älypuhelintasi.)

Työvälineet: A3-paperi, lyijykynät, stomppi (varjostin), kumi, hiili.

Kiinnitä paperi alustaan teipillä kaikilta sivuilta. Piirrä lyijykynällä kasvokaavio himmeästi paperille. Jatka piirustusta hiilellä. Muista kiinnittää työsi fiksatiivilla!

Arviointiperusteet: kasvojen oikeat mittasuhteet, näköisyys, valot ja varjot

Kasvojen piirtäminen ja kasvokaavio

Kolmannella kuvistunnilla käsittelimme kasvojen mittasuhteita. Piirsimme kuvisvihkoon kasvokaavion, josta käy ilmi silmien, nenän, suun ja korvien paikat kasvoissa.

Kasvokaavio

Tärkeitä huomioita:
- Silmät ovat aina keskellä päätä
- Silmien väliin mahtuu yksi silmä
- Nenä sijaitsee kasvojen alaosan keskiviivan yläpuolella
- Suu sijaitsee kasvojen alaosan keskiviivan alapuolella.
- Suun leveyden voi määrittää vetämällä silmien keskeltä suorat viivat alas. Ne osuvat suupieliin.
- Korvat ovat 1/4 kasvojen pituudesta ja alkavat silmän korkeudelta (silmälasit!)

- Hiukset hämäävät!
- Älä piirrä huulia liian vahvasti
- Nenä ei ole viiva, vaan ennen kaikkea sieraimet (tummin kohta) ja nenän pielet

Erilaisia nenien skeemoja ja realistisia neniä!

Jos haluat, voit käydä Youtubesta katsomassa Speed drawing-videoita! Ne ovat nopeutettuja videoita esimerkiksi kasvojen piirtämisestä. Todella tehokkaita oppimisen välineitä! Tässä yksi hyvä esimerkki, mutta muitakin löytyy hakusanoilla speed drawing tai speed drawing portrait.

Taiteilijaesittely - Kerby Rosanes

Kurssin ensimmäiseen tehtävään liittyen esittelyssä on doodle-taiteilija Kerby Rosanes. Kerby on filippiiniläinen, 24-vuotias taiteilija, jonka doodlaukset ovat aivan tajunnan räjäyttäviä!

Lähde: http://th06.deviantart.net/fs71/PRE/i/2014/300/c/2/moleskine_doodles__the_king_s_awakening_2_0_by_kerbyrosanes-d84bc04.jpg

Tässä linkki hänen kotisivuilleen: http://kerbyrosanes.com/

Ja tässä linkki hänen Deviantart-sivulleen: http://kerbyrosanes.deviantart.com/

Molemmilta sivuilta löytyy runsaasti inspiroivia kuvaesimerkkejä! Happy doodling! :)

Tehtävä 1 - Silmä, skeemat ja doodlaus

• Piirrä A4-kokoiselle paperille mahdollisimman realistinen silmä. Käytä apukuvia, joko tulostettuna netistä tai katso omalta älypuhelimeltasi. 
• Doodlaa silmän ympärille jäävä tila täyteen mielenkiintoisia muotoja. Katso Googlen kuvahausta esimerkkejä doodlaustaiteesta hakusanoilla: doodle art ja doodling.
• Käytä doodlauksissasi lapsuutesi skeemoja, joita muistat. Miten olet piirtänyt ihmisen, miten koiran, miten kissan? Oletko piirtänyt auringon nurkkaan vai onko sinulla ollut aivan oma tapa piirtää aurinko? Sulauta skeemat osaksi doodlaustasi. 
• Työvälineet: A4-paperi, lyijykynä, kumi, tussit, värikynät, kuulakärkikynä (oman valinnan mukaan!)

Arviointiperusteet: tarkkuus/kärsivällisyys, kuvallisen kehityksen näkyminen, koko paperin täyttäminen, realistisen piirtämistavan, skeemojen ja doodlaamisen luonteva yhdistäminen, sommittelu.

Lapsen kuvallinen kehitys

Toisella kuvistunnilla tutustuimme lapsen kuvalliseen kehitykseen Viktor Lowenfeldin teorian kautta. Tunnilla teimme seuraavat muistiinpanot:

Lapsen kuvallinen kehitys
Miten me opimme piirtämään?

1. "Jäljen ilo"
0-3-vuotiaat
Tässä vaiheessa lapset rakastavat tehdä "sotkuja"
Piirrokset eivät esitä mitään. Riittää että saa tehtyä jäljen paperille
Tämän ikäiset lapsen piirtävät kaikkialle: paperille, lattiaan, seinään...

2. "Skeemat eli kaavat"
4-8-vuotiaat
Lapset ryhtyvät piirtämään tiettyjen kaavojen mukaan
Ihminen, talo, puu, maaviiva, aurinko nurkassa...
Lapset kertovat kuvilla tarinoita!

Kuvisopettajan piirustus 6-vuotiaana. Kuvassa näkyy erinomaisesti nurkka-aurinko, maaviiva ja keijun skeema.

Kuvisopettajan piirustus 8-vuotiaana. Kuvassa näkyy puun skeema ja maaviiva.

3. "Realismiin pyrkiminen"
9-16-vuotiaat
Nuoret piirtävät evenevissä määrin realistisia kuvia
Kuvista halutaan "oikean näköisiä"
Tässä vaiheessa piirtäminen jää useimmilta, koska havainnosta piirtäminen on vaikeaa ja vaatii harjoitusta

Kuvisopettajan piirustus 15-vuotiaana. Huomaa pyrkimys realismiin varjoissa, laskoksissa ja ihmisen mittasuhteissa.

Kuvisopettajan piirustus 15-vuotiaana. Huomaa mittasuhteet, valot ja varjot sekä ihmisen mittasuhteet.

4. "Oma taiteilijuus"

16-vuotiaasta ylöspäin

Jos haluaa, voi tämänikäisenä ryhtyä etsimään omaa tyyliään

Jokaisella on nk."oma käsiala"

Kuvisopettajan piirustuksia vuodelta 2013. Hänen töihinsä voi tutustua osoitteessa: http://20drawingportfolio.blogspot.fi/

Viktor Lowenfeldin teoriaan voi tutustua kirjasta:

Lowenfeld, Viktor 1947. Creative and mental growth. 

Nettisvu, josta löytyy hyvä tiivistys Lowenfeldin teoriasta:

http://www.learningdesign.com/Portfolio/DrawDev/kiddrawing.html#anchor2468272

Tervetuloa kuvataiteen ykköskurssille!

Tämän blogin tarkoituksena on esitellä Tuusulan lukion KU1-kurssin sisältöjä ja tehtäviä. Blogi päivittyy opetuksen tahtiin ja sieltä voi käydä tarkistamassa opetetut asiat, annetut tehtävät ja saada lisätietoja käsiteltävään asiaan.

Kurssilla tehdään neljä taideteosta ja yksi lyhyt esseetehtävä. Kurssilla tehdään oma portfolio, johon on tarkoitus kirjoittaa muistiinpanoja ja jonka välissä voi säilyttää töitä. Kurssin materiaalimaksu on 10€ ja se maksetaan kuvataiteen tilille (saat tilinumeron kuvisopelta tai wilmasta).

Muille kuin kurssilaisille blogi toimii kurkistuksena lukion kuvataiteen ykköskurssiin.

Tervetuloa kurssille! :)

Neulanreikäkameralla otettu kuva kuvisluokan edestä (Kuvan otti kuvisopettaja Katja)